Kulttuurisivuja Karjalasta

 

 

Hilda Tihlä
1.03.1870- 27.03.1944

 

tihla.jpg (5134 bytes)  Hilda Tihlä syntyi Suomessa, Jämsän kunnassa, talollisen perheeseen. V.1902-1907 seurasi luentoja kulttuurin ja kirjallisuuden historiasta Helsingin yliopistossa.

Vuosisadan alussa otti aktiivisesti osaa nais- ja työväenliikkeeseen. Liittyi (1905) sosdempuolueeseen; oli perustamassa punakaartin osastoa Oulunkylässä; osallistui Viaporin kapinaan sekä myöhemmin myös luokkasotaan. Oli vangittu, onnistui karkaamaan ja kuuden maanalaisuuden vuoden jälkeen siirtyi Ruotsin kautta Neuvostoliittoon.

Kirjailijanuransa H.Tihlä aloitti Suomessa. Hän lähetti ensimmäisen kertomuksensa (Herrojen penkki) Juhani ja Pekka Ahon toimittamaan kuvalehteen. “Juhani Aho lähetti minulle niin rohkaisevan arvostelun, että uskalsin jatkaa edelleen,” - muisteli kirjailijatar v.1930.

1907 Suomessa ilmestyi pienoisromaani Leeni, sitä seurasi kertomuskokoelma Metsäkyliltä (1909) sekä romaanit Hilma (1913) ja Ihmisiä (1916). Suomi-kautisesta H.Tihlän tuotannosta R.Palmgren puhuu, että kirjailija on “maalaisköyhälistön lapsia ja maalaistytön kaupunkilaiskohtaloita käsittelevissä teoksissa asiantunteva, yläluokan kaksinaamaismoraalia ja tekopyhyyttä paljastava, uusia kasvatus- ja sukupuolimoraalisia ihanteita julistava” (1965). Vaikka hänen sympatiansa olivat sorrettujen ja osattomien puolella, ei H.Tihlää voida pitää varsinaisena työläiskirjailijana. Hänen kirjallinen katsomuksensa kehittyi suomalaisen realistisen kirjallisuuden pohjalta (Aho, Jarnefelt). Hänen tuotannossaan on selvästi havaittavissa yhteys myös kriisi-ilmiöihin, joista kirjailija ei vapautunut jatkossakaan (siveellis-uskonnollinen ja mystinen aines, tolstoilaisuus ym.).

Siirryttyään Neuvosto-Karjalaan hän tarvitsi sopeutumisaikaa uusiin oloihin. Alkuvuosina (1927-1933) aikakauslehdissä ja almanakoissa ilmestyi pieniä kertomuksia, kuvauksia (Muistelmia vuodelta 1918, Maailmanmatkalta, Ojitetut metsät, Pöytä jne.), muutama runo ja kirjoituksia runoilijoiden työstä (J.Virtasesta ja L.Helosta, esim.). V.1929 ilmestyi myös ensimmäinen katkelma (Sotaan lähtö) H.Tihlän pääteoksesta Lehti kääntyy-romaanista.

Kirja oli suunniteltu 3-osaiseksi. Ensimmäinen osa (Fedosei) ilmestyi 1934, toinen (Tuholaisia) 1936, kolmannen osan kirjoittamista esti sota.

Teoksen synty liittyi aikaan, jolloin neuvostokirjallisuudessa alkoi vakiintua sosialistinen realismi, jonka vaatimuksia H.Tihlä pyrki noudattamaan. Tämä ei voinut olla vaikuttamatta teoksen tyyliin ja sisältöön, jos varsinkin muistetaan kirjailijan edelliset viehtymykset ja kokemus. Vaikeuksia tuottivat myös vallankumouksen ja sitä seuranneiden vuosien kuvaaminen joiden, silminnäkijänä Tihlä ei ollut.

Lehti kääntyy-romaani oli ensimmäinen suomenkielinen vallankumous ja kansa-aiheinen teos. Sen Fedosei-osan tapahtumat kehittyvät Venäjän maaseudulla ennen I maailmansotaa. Tekijä pyrkii näyttämään todenperäisesti kyläläisten elämän kurjat olot ja maailmankatsomukselliset ristiriidat. Hän pystyy välittämään ajan hengen ja luomaan melko ehjiä ihmistyyppejä, näyttämään heidän kehityksensä tapahtumien vaikutuksesta. Monen sodan käynyt invaliidi Fedosei-ukko, hänen naapurinsa, kansan valistaja, räätäli Ivan Petrovitsh, köyhä kyläläispoika Vanjka (Ivan Filimonov) - kaikkien heidän oli kuljettava oma taipaleensa päästäkseen vallankumousaatteiden tajuamiseen ja toteuttamiseen. Ehkä heikommin piirtyy keskeinen naishahmoista, Fedosein lapsenlapsi Anna, jonka kuvauksessa huomaa Tosltoin oppien vaikutusta.

Tuholaisia-osassa tapahtumat kehittyvät vallankumouksen jälkeisessä Pietarissa. Vallitsevat sekasorto, kurjuus ja nälkä. Uuden elämän järjestäminen tapahtuu tuskallisesti, saa kiivasta vastustusta. Entisten valkoisten leiriä edustaa kenraalirouva Semenova sukulaisineen.

Romaanista löytyy monia 1930-luvun kirjallisuudelle tyypillisiä kuvia ja kaavoja. Ne ovat tavallaan myönnytyksiä sosialistiselle realismille. H.Tihlä ei luo kuitenkaan yksinkertaistettua kuvaa, vaan kiinnittää huomionsa moraalisiin ja siveelisiin ongelmiin. Historian lehden kääntyessä ei kaikki muutos merkinnyt välttämättä positiivista, eikä totaalinen luopuminen edellisestä kokemuksesta (esim. kulttuurin alalla) merkinnyt syntyvän uuden paremmuutta.

Sodan aikana H.Tihlä asui Belomorskin kaupungissa. Siellä hän kuoli 27.03.1944.

Kirjallisuudentutkija Tamara Starshova

tihla2.jpg (14440 bytes)



[Kirjallisuus] [Sisällysluettelo]


rozhina@petrsu.ru