Hilda Tihlä syntyi Suomessa, Jämsän
kunnassa, talollisen perheeseen. V.1902-1907 seurasi luentoja kulttuurin ja kirjallisuuden
historiasta Helsingin yliopistossa.
Vuosisadan alussa otti aktiivisesti osaa nais- ja työväenliikkeeseen.
Liittyi (1905) sosdempuolueeseen; oli perustamassa punakaartin osastoa Oulunkylässä;
osallistui Viaporin kapinaan sekä myöhemmin myös luokkasotaan. Oli vangittu, onnistui
karkaamaan ja kuuden maanalaisuuden vuoden jälkeen siirtyi Ruotsin kautta
Neuvostoliittoon.
Kirjailijanuransa H.Tihlä aloitti Suomessa. Hän lähetti ensimmäisen
kertomuksensa (Herrojen penkki) Juhani ja Pekka Ahon toimittamaan kuvalehteen. “Juhani
Aho lähetti minulle niin rohkaisevan arvostelun, että uskalsin jatkaa edelleen,” -
muisteli kirjailijatar v.1930.
1907 Suomessa ilmestyi pienoisromaani Leeni, sitä seurasi
kertomuskokoelma Metsäkyliltä (1909) sekä romaanit Hilma (1913) ja Ihmisiä (1916).
Suomi-kautisesta H.Tihlän tuotannosta R.Palmgren puhuu, että kirjailija on
“maalaisköyhälistön lapsia ja maalaistytön kaupunkilaiskohtaloita käsittelevissä
teoksissa asiantunteva, yläluokan kaksinaamaismoraalia ja tekopyhyyttä paljastava, uusia
kasvatus- ja sukupuolimoraalisia ihanteita julistava” (1965). Vaikka hänen sympatiansa
olivat sorrettujen ja osattomien puolella, ei H.Tihlää voida pitää varsinaisena
työläiskirjailijana. Hänen kirjallinen katsomuksensa kehittyi suomalaisen realistisen
kirjallisuuden pohjalta (Aho, Jarnefelt). Hänen tuotannossaan on selvästi havaittavissa
yhteys myös kriisi-ilmiöihin, joista kirjailija ei vapautunut jatkossakaan
(siveellis-uskonnollinen ja mystinen aines, tolstoilaisuus ym.).
Siirryttyään Neuvosto-Karjalaan hän tarvitsi sopeutumisaikaa uusiin
oloihin. Alkuvuosina (1927-1933) aikakauslehdissä ja almanakoissa ilmestyi pieniä
kertomuksia, kuvauksia (Muistelmia vuodelta 1918, Maailmanmatkalta, Ojitetut metsät,
Pöytä jne.), muutama runo ja kirjoituksia runoilijoiden työstä (J.Virtasesta ja
L.Helosta, esim.). V.1929 ilmestyi myös ensimmäinen katkelma (Sotaan lähtö) H.Tihlän
pääteoksesta Lehti kääntyy-romaanista.
Kirja oli suunniteltu 3-osaiseksi. Ensimmäinen osa (Fedosei) ilmestyi
1934, toinen (Tuholaisia) 1936, kolmannen osan kirjoittamista esti sota.
Teoksen synty liittyi aikaan, jolloin neuvostokirjallisuudessa alkoi
vakiintua sosialistinen realismi, jonka vaatimuksia H.Tihlä pyrki noudattamaan. Tämä ei
voinut olla vaikuttamatta teoksen tyyliin ja sisältöön, jos varsinkin muistetaan
kirjailijan edelliset viehtymykset ja kokemus. Vaikeuksia tuottivat myös vallankumouksen
ja sitä seuranneiden vuosien kuvaaminen joiden, silminnäkijänä Tihlä ei ollut.
Lehti kääntyy-romaani oli ensimmäinen suomenkielinen vallankumous ja
kansa-aiheinen teos. Sen Fedosei-osan tapahtumat kehittyvät Venäjän maaseudulla ennen I
maailmansotaa. Tekijä pyrkii näyttämään todenperäisesti kyläläisten elämän
kurjat olot ja maailmankatsomukselliset ristiriidat. Hän pystyy välittämään ajan
hengen ja luomaan melko ehjiä ihmistyyppejä, näyttämään heidän kehityksensä
tapahtumien vaikutuksesta. Monen sodan käynyt invaliidi Fedosei-ukko, hänen naapurinsa,
kansan valistaja, räätäli Ivan Petrovitsh, köyhä kyläläispoika Vanjka (Ivan
Filimonov) - kaikkien heidän oli kuljettava oma taipaleensa päästäkseen
vallankumousaatteiden tajuamiseen ja toteuttamiseen. Ehkä heikommin piirtyy keskeinen
naishahmoista, Fedosein lapsenlapsi Anna, jonka kuvauksessa huomaa Tosltoin oppien
vaikutusta.
Tuholaisia-osassa tapahtumat kehittyvät vallankumouksen jälkeisessä
Pietarissa. Vallitsevat sekasorto, kurjuus ja nälkä. Uuden elämän järjestäminen
tapahtuu tuskallisesti, saa kiivasta vastustusta. Entisten valkoisten leiriä edustaa
kenraalirouva Semenova sukulaisineen.
Romaanista löytyy monia 1930-luvun kirjallisuudelle tyypillisiä kuvia
ja kaavoja. Ne ovat tavallaan myönnytyksiä sosialistiselle realismille. H.Tihlä ei luo
kuitenkaan yksinkertaistettua kuvaa, vaan kiinnittää huomionsa moraalisiin ja
siveelisiin ongelmiin. Historian lehden kääntyessä ei kaikki muutos merkinnyt
välttämättä positiivista, eikä totaalinen luopuminen edellisestä kokemuksesta (esim.
kulttuurin alalla) merkinnyt syntyvän uuden paremmuutta.
Sodan aikana H.Tihlä asui Belomorskin kaupungissa. Siellä hän kuoli
27.03.1944.
Kirjallisuudentutkija Tamara Starshova

[Kirjallisuus] [Sisällysluettelo]
|