Kulttuurisivuja Karjalasta

Kirjallisuus 

Sisällysluettelo
Kansat
Musiikki
Kansantiede
Kieli
Kirjallisuus

E-Mail: rozhina@petrsu.ru

 

Karjalan kansallinen kirjallisuus
Kirjallisuuskerhot ja -julkaisut 1920-30-luvulla

   <<

Niillä oli mitä suurempi merkitys kansallisen kirjallisuuden kehitykselle.

  Vuonna 1922 Karjalan kommuuni-lehden yhteyteen oli perustettu J.Virtasen aloitteesta ensimmäinen suomenkielinen kirjallisuuskerho. Päämääränä oli opastaa, neuvoa, rohkaista kirjoittamaan, kehittää kynäilijöitä. Heidän tuotteitaan julkaistiin lehden palstoilla. Sanomalehti olikin silloin päätekijänä yleensä sanan ja myös kirjallisuuden levittäjänä.

  Samana vuonna kansallinen kirjallisuuskerho perustettiin myös Uhtualla. Sinne saapui 1920 suuri määrä suomalaisia. 20% kaikista Karjalaan muuttaneista suomalaisista tuli nimenomaan Uhtuan kihlakuntaan, 71% heistä asettui asumaan Uhtualle. Asutuksessa alkoi vilkas kerho- ja kulttuuritoiminta. Kirjallisuuskerhon perustajajäseniä olivat Uhtuan Työläis-Talonpoikais-opiston johtaja suomalainen Arvi Pakarinen (kirjailijanimeltään Arvi Nummi) sekä karjalaiset Nikolai Jaakkola, Risto Bogdanov ja Iivo Nikutjev. Kerho ryhtyi tekemään käsinkirjoitettua Nuori raataja-lehteä (toimittaja N.Jaakkola). Se oli ensimmäinen suomenkielinen aikakauslehti. Julkaisu luettiin kannesta kanteen ja loppuun, paikallisten asukkaiden mielenkiinto siihen oli valtava, kuten muistelivat kirjailijaveteraanit.

  Kerhon piirissä alulle pantu kirjallisuuden, kansanperinteen, teatteri- ja kulttuuritoiminnan harrastus oli vireillä vuosikymmeniä, kokien milloin nousuja, milloin laskuja. Kaikki kerhon perustajajäsenet ovat jättäneet jälkensä Karjalan kulttuurihistoriaan.

  Arvi Nummi (1894-1926) syntyi Suomessa, Polvijärven pitäjän Martovaarassa, osallistui jo nuorena työväenliikkeeseen ja myöhemmin luokkasotaan. Neuvosto-Karjalaan siirryttyään hän toimi mitä erilaisimmissa tehtävissä, joista tärkeimpiä olivat kirjallinen ja opetustyö. Hänen kuvauksistaan “Perämies Iivanan matka Uhtualle”, “Kemiä alas” ja “Kiimasjärveltä Repolaan” avautui Pohjois-Karjala, sen luonto ja kansa, ajan tuomat uutuudet ja muutokset sekä ihmisten suhde niihin. Niiden karjalaista sisältöä kirjailija pyrki korostamaan välittämällä myös kansan puhetavan ja omaperäisen kielen.

  Risto Bogdanov oli syntyisin Vuonnisen kuulusta runonlaulajakylästä. Kansalaissodan aikana hänestä tuli sissipäällikkö ja sodan päätyttyä- kansanvalistustoimikunnan järjestäjä Uhtuan kihlakunnassa. Kirjallisuuskerhossa toiminnan aikana R.Bogdanov kirjoitti myös ahkerasti Karjalan kommuuni-lehteen. V.1926 hän osallistui KAPPin perustavaan kokoukseen, sen säätöjen käsittelyyn, oli tästä lähtien aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa. 1927-28 vuosina lehdissä julkaistiin lukuisia hänen kirjoituksiaan: “Karjalan tyttärien kanteleen sointuja”, “Jeesuksen synty Karjalan rahvaan käsityksen mukaan”, “Paras Keski- ja Pohjois-Karjalan runonlaulaja” ja muita. Niiden aiheet liittyivät muinaiseen perinteeseen. Kiinnostus siihen johti jatko-opiskeluun ja hänestä kehittyi etevä karjalan kielen ja perinteen tutkija.

  Akonlahtelainen Iivo Nikutjev osallistui aktiivisesti kotiseutunsa kulttuurielämään. Lännen vähemmistökansallisuuksien kommunistisesta yliopistosta valmistuttuaan työskenteli Punainen Karjala-lehden toimituksessa. Kirjoitti kertomuksia ja kuvauksia suomen ja karjalan kielellä sai jopa kirjallisuuspalkinnon vienankarjalaksi kirjoitetusta Marfa-novellista (1934).

  Kivijärveläisestä Nikolai Jaakkolasta tuli vuosien mittaan kirjailijayhdistyksen alullepanija ja sen aktiivinen toimihenkilö (arvostelija, teoreetikko, kirjailija), kansan suosiota nauttiva suuri eepikko, jonka maine on ylittänyt kotimaansa rajat.

Näiden alullepanijoiden ansiosta kirjallisuustoiminta sai Uhtualla vahvan jalansijan. V.1928 kerhon pohjalta syntyi kirjailijayhdistys.Sen piirissä toimivat kuulut kansanrunoilijat (Maria Remshu, Jouki Hämäläinen, Tatjana Perttunen, Maria Mihejeva ym.) sekä kansallisen kirjallisuuden luojat. Tämän yhdistyksen piiristä ovat lähtöisin kaikki tunnetut vienankarjalaiset kirjailijat: J.Rugojev, P.Perttu, A.Timonen, O.Stepanov, M.Pirhonen, P.Antipin ja monet muut.

   <<